Yhteiskunta, kulttuuri ja media

Väestö

Vuonna 2012 Ranskan väkiluvun arvioidaan olevan 65,6 miljoonaa. Ranska on EU:n toiseksi väkirikkain valtio Saksan jälkeen. Syntyvyys on ollut viime vuodet korkeimmalla tasolla sitten 1980-luvun sekä samalla EU-maista toiseksi korkein (2,01 lasta/nainen vuoden 2011 arvion mukaan).
Elinajanodote on naisilla 84,8 ja miehillä 78,2 vuotta. Yli 65-vuotiaat muodostivat 17,1 prosenttia Ranskan väestöstä tammikuussa 2012. Osuuden ennustetaan yhä kasvavan odotettavissa olevan eliniän pidentyessä.

Uskonto

Perustuslain mukaan Ranska on tunnustukseton (laïcité): valtio ja uskonto on täysin erotettu toisistaan. Kunnioittaakseen kaikkia uskontoja valtio ei tunnusta mitään uskontoa. Tästä huolimatta katolilaisuus on Ranskassa merkittävin uskonto ja se on vaikuttanut suuresti ranskalaiseen kulttuuriin. Ranskassa on Euroopan suurimmat juutalais-, muslimi- ja buddhalaisyhteisöt.

Koska Ranska on maallikkovaltio eikä tunnusta mitään uskontoa, on myös väestötietojen kerääminen uskontokuntien harjoittajamääristä kielletty. Kyselyiden perusteella 65 % ranskalaisista voidaan arvioida kuuluvan roomalaiskatolilaiseen kirkkoon. Kuusi prosenttia puolestaan on islaminuskoisia ja kaksi prosenttia protestantteja. Juutalaisia on Ranskassa arvioiden mukaan 600 000 ja buddhalaisia puolestaan 400 000. Uskontokuntiin kuulumattomia (agnostikot, ateistit ja vapaa-ajattelijat) on yhä enemmän erityisesti nuorten keskuudessa.

Kielet

Ranskan virallinen kieli on ranska. Lisäksi Ranskassa puhutaan lukuisia alueellisia kieliä, joita ovat muun muassa provensaali, korsikan kieli, elsassin kieli, baski, bretonin kieli, katalaani ja oksitaani.
Yleisin ranskalaisissa kouluissa opetettu vieras kieli on englanti, joka on suosituin vieras kieli kaikilla kouluasteilla.

Kestävä kehitys

Taloudellinen kestävyys

Ranskassa pääministeri Dominique de Villepin ehdotti keväällä 2007 Ranskan kansalliselle tilastovirastolle sellaisten talouden kasvuindikaattorien kehittämistä, jotka ottaisivat huomioon kestävän kehityksen vaatimukset. Ranska on saanut kansalaisiaan oppimaan paremmin kierrättämään ja säästämään luonnonvarojaan, mutta parantamisen varaa kuitenkin olisi vielä rutkasti.

Ekologinen kestävyys

Luonnon saatuminen on kasvava haitta Ranskan ympäritön kannalta. se on lisääntynyt viime vuosien aikana ja siitä pitäisi tehdä loppu hyvin lähiaikoina.

Väestönkasvu

 Ranskan väestönkasvu räjähti huippuunsa 1700-luvun loppupuolella, kun Euroopassa alkoi teollinen vallankumous. Sen vaikutuksena maatalous koneistui, jolloin huonotuottoisiakin maa-alueita kannatti viljellä.

Kun ruokaa jäi yli, niin sitä kannatii säilöä. Säilöttyä ruokaa alettiin kuljettaa paikasta toiseen liikenneolojen kehittyessä. Parantuneen ravinnonsaannin ansiosta väedtömäärä alkoi kasvaa.

Ranskassa on Euroopan alueen  korkein hedelmällisyysluku, mikä on 1,98 jälkeläistä / äiti. Sen väestömäärä on hienoisessa nousussa, mikä on harvinasita Euroopassa.

Ranskan väkiluvun kehitys

Kaupungistuminen

Rasnkan suurin kaupunki on Pariisi ja se on myös maansa pääkaupunki. Muita suuria kaupunkeja Ranskassa ovat Marseille, Lyon, Toulouse ja Nizza. Pariisin asukasluku on noin 2142800 ja koko kaupunkialueen asukasluku on 11170334 asukasta.
                                      


                                                                                               
Kaupungistumisella tarkoitetaan myös kaupungistumisasteen nousemista. Kaupungistumisaste tarkoittaa kaupungeissa tai kaupunkimaisilla alueilla asuvien prosenttimäärää valtion koko asukasmäärästä.

Urbaani väestön osuus Ranskassa on 77 ja urbaanisaation osuus on noin 0.8.

Ranskassa on todella suuria viljelykisä, joista saadaan viiniä maailmalle. Suurin osa viljelyksistä tosin ei sijaitse aivan kaupunkien keskustoissa vaan niiden laitamilla. Myös autoteollisuus on suuri työllistäjä Ranskassa. Kuuluisimmat Ranskassa valmistetut automerkit ovat Citroen ja Peugeot.

http://www.tekniikkatalous.fi/autot/ranskan+autoteollisuus+rypee+vaikeuksissa/a878165

Ranskaa pidetään myös maailman muodin pääkaupunkina. Muoti työllistää myös suuria määriä ihmisiä Ranskassa.

Kulttuuriin vaikuttavat tekijät

 Kulttuurilla tarkoitetaan laajassa merkityksessä ihmisryhmän elämän kokonaisuutta, kaikkia sen inhimillisen toiminnan muotoja, hengen viljelyä ja tuotteita. Kulttuurit eroavat toisistaan etenkin uskontojen, kielten, tapojen ja talouden osalta. 

Ruoka ja juoma ovat tärkeitä ranskalaisen elämän osa-alueita. Eri alueiden viinit ja juustot ovat kansallisylpeyden aiheita. Päivän kolme pääateriaa ovat aamiainen, lounas ja illallinen. Maaseudulla lounas on usein suurin, mutta varsinkin kaupungeissa perheet panostavat yhteiseen illalliseen. Aamiainen on kevyt, mutta sekä lounaalla että päivällisellä on useita ruokalajeja, vähintään alkuruoka ja pääruoka.

Ranskan kieltä puhutaan äidinkielenä Ranskan lisäksi Sveitsissä, Valloniassa, Monacossa, Brysselissä Belgiassa ja Quebecissa Kanadassa. Lisäksi muissa maissa on vähemmistöjä, jotka puhuvat ranskan kieltä äidinkielenään. Toisena kotimaisena kielenä ranskaa puhutaan erityisesti entisissä Ranskan siirtomaavaltioissa Afrikassa.

Ranskasta on tullut paljon merkittäviä kuvataiteilijoita, etenkin 1800-luvulla. aailman ensimmäinen julkinen elokuvaesitys pidettiin Pariisin Grand Caféssa. Antoine Lumière esitti siellä poikiensa elokuvia.

Ensimmäisiä elokuvia

Ranskan kansallislaulu

Kulttuuripiirit

Ranska kuuluu länsimaiseen kulttuuripiiriin. Tämä kulttuuripiiri on syntynyt Euroopassa, mutta on levinnyt sieltä muuttoliikeiden mukana kaikkialle. Länsimaisen kulttuurin juuret ovat peräisin Kreikan hellenistisestä kulttuurista ja kristinuskosta.

Tyypillistä länsimaalaiselle kultturille on ihmisten välinen tasa-arvo, demokratia, suuri yritteliäisyys ja yksilönvapauden korostaminen.


                                                       

Metsät

Ranska kuuluu Euroopan lehtimetsävyöhykkeeseen. Suurin osa sen metsistä on kaadettu maanviljelyksen tieltä, mutta siellä täällä on reheviä metsäalueita.  Välimeren rannalla kasvillisuus poikkeaa dramaattisesti muusta maasta, ja siellä on nahkealehtistä kasvillisuutta. Korsikan saarella lehtipuut eivät pudota lehtiään talveksi, kuten muualla Ranskassa. Ranskassa voi havaita myös selvästi välimerenkasvillisuutta korkki-ja rautatammen muodostamien metsien ja macchia-pensastojen muodossa.



Lehtimetsien merkitys Ranskassa ei ole kovin suuri; koska metsiä ei käytetä raaka-aineina puuteollisuudelle vaan nämä raaka-aineet saadaan muualta maailmalta.

Metsän merkitys Euroopassa

Uusiutumattomat  energianlähteet

Sähköntuotanto Ranskassa energialähteen mukaan (TWh)
Ranskassa ydinvoima on ollut hallitseva sähköntuotantomuoto 1980-luvulta lähtien.

  ydinvoima

  vesivoima

  fossiiliset polttoaineet

  uusiutuvat luonnonvarat

Ranska on maailman johtavia ydinvoimamaita. Maan sähköntuotannosta yli 75 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla. Kaupallisessa käytössä olevia ydinreaktoreita maassa oli vuonna 2009 yhteensä 59 kappaletta, valtiollisen Électricité de France -yhtiön omistamina. Voimaloiden kokonaiskapasiteetti on 63 GWe, ja vuosituotanto 430 miljardia kWh. Ranska myy ulkomaille sähköä vuosittain yli 3 miljardin euron arvosta ja ydinvoimateknologia on merkittävä vientituote.
55 Pressurised Water -reaktoria perustuvat Framatomen lisensoimaan Westinghouse tyyppiin. Vuonna 1980 ranskalaiset julkaisivat ensimmäisen oman PWR:n N4 mallinsa. Vuosina 1992-2007 ei ollut juurikaan uusia ydinreaktoreiden tilauksia.
Ranskalainen Areva ja saksalainen Siemens rakentavat 2000-luvulla uutta reaktorityyppiä: EPR - European Pressurized Water Reactor Suomen Olkiluotoon ja Ranskan Flamanvilleen. Reaktoria markkinoidaan halpana, turvallisena ja luotettavana. EPR on valmistuessaan teholtaan maailman suurin, se tuottaa 1 600MW sähköä ja 4 300 MW lämpöä.



Pariisi

Kaupunkien rakenne

 Ranskassa asutus on todella vanhaa. Suuret kaupungit ovat syntyneet aluksi pienistä malaaiskylistä, mutta ne ovat kehittyneety moderneiksi asutuskeskuksiksi, jotka noudattavat moniydinmallia.


Pääkaupunki on Pariisi ja muita suuria kaupunkeja ovat Marseille, Lyon ja Toulouse.

Liikennemuodot

Ranskassa on 475 lentokenttää. Neljällätoista on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Rautatietä on 29 640 km ja maantietä 951 200 km. Satamakaupunkeja ovat Calais, Dunkerque, Le Havre, Marseille, Nantes, Pariisi ja Nopeimpia junia kutsutaan nimellä TGV (Train à Grande Vitesse), ja ne saavuttavat 320 kilometrin tuntinopeuden. Suurten kaupunkien välillä on nopea ja tehokas junaverkko, mutta pienille paikkakunnille julkiset liikenneyhteydet ovat heikot.

Ranskan monet joet, kuten Rein ja Garonne toimivat vesikujetusreitteinä. Suuret laivat, lautat ja proomut kuljettavat ihmisiä, hyödykkeitä, roskaa ja raaka-aineita kaupunkien välillä. Lukuisat lentokentät mahdollistavat lentokuljetukset sekä Ranskan sisälle että ulkomaille.


Reinjoki

Maailmankauppa

Ranskan talous on maailman viidenneksi suurin, bruttokansantuote oli 2 214 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2011. Noin 1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta muodostuu maataloudesta, 18,5 prosenttia teollisuudesta ja loput lähes kahdeksankymmentä prosenttia palveluista. Ranska kuuluu maailman johtavien teollisuusmaiden G8-ryhmään ja Maailman kauppajärjestöön. Sen valuutta on euro, joka korvasi aiemman valuutan ranskan frangin.

Ranskan tärkein maataloustuote on viini, jota valmistetaan lähes koko Manner-Ranskassa. Teollisuuden tärkeimpiä vientituotteita ovat lentokoneet, autot, koneet, kemikaalit ja elektroniikka, kuten "Ranskan piilaakson" eli Grenoblen seudun tuottamat mikrosirut Vaikka määrätietoista yksityistämistä on harjoitettu 1990-luvun puolivälistä alkaen, valtio säätelee edelleen suurta osaa taloudellisesta toiminnasta ja omistaa osuuksia monista yrityksistä esimerkiksi pankki-, energia-, kuljetus- ja tietoliikennealoilla.


Ranskalla on voimakas asema maailmankaupassa, sillä siirtomaa-aikoina se kuului Englannin ohella maailman suurimpiin talousmahteihin. Sinne viedään lähinnä raaka-aineita, sillä maan omat luonnonvarat ovat melko vähäiset.

Tilasto Ranskan taloustiedoista

Matkailu

 

Ranskassa käy vuosittain yli 75 miljoonaa matkailijaa, ja se on maailman suosituin matkailumaa. Maan etuja ovat muun muassa suhteellisen lämmin ilmasto, rehevä luonto ja kiehtova kulttuuri. Varsinkin muodin ja ruoan ystävät pitävät sitä hyvänä matkailukohteena.

Maassa on yleisölle avoinna 3 900 museota ja 1 500 linnaa. Suosituimpia vierailukohteita ovat Bretagne, Dordogne ja Ranskan Riviera sekä muu Provence, ja monet matkailijat käyvät myös Pariisissa.



Eiffeltorni, Ranskan kuuluisin nähtävyys. 

Ranskalainen keittiö on ranskalaisen kulttuurin suurimpia saavutuksia. Päivän kolme pääateriaa ovat aamiainen, lounas ja illallinen. Maaseudulla lounas on usein suurin, mutta varsinkin kaupungeissa perheet panostavat yhteiseen illalliseen. Aamiainen on kevyt, mutta sekä lounaalla että päivällisellä on useita ruokalajeja, ainakin alku- ja pääruoka.

Ranskanleipä

Kultturimaisemat (Analysointi)

Ohessa on kuva tyypillisestä ranskalaisesta perinnemaisemasta. Siinä näkyy Reinjoen varrella oleva kylä ja peltoja.

Vasemmanpuoleinen rinne on huomattavasti jyrkempi kuin oikeanpuoleine, mikä voi johtua joen aiheuttamasta eroosiosta. Joki on mutkistunut aikojen kuluessa siten, että vesi on kuluttanut oikealla näkyvää rantaa ja vasemmalle puolelle se on kasannut maata särkäksi. Pelloilla kasvaa viiniköynnöstä, ja se näyttäisi olevan aluenn pääelinkeino. Pellot ovat osittain vuoren rinteillä, mikä voi aiheuttaa ravinteiden valumista jokeen sateiden aikaan. Myös eroosio voi vaikeuttaa viljelyä.

Joen sijainti on todennäköisesti vaikuttanut kylän perustamiseen juuri tälle paikalle. Asutus näyttäisi olevan vanhaa talojen arkkitehtuurin perusteella. Korkea kirkontorni hallitsee näkymää. Vasemmanpuoleisen vuoren takana on toinenkin kylä, ja se on varmaankin läheisessä kontaktissa joenvarren kylän kanssa. Joki on varmasti vielä nykyäänkin tärkeä kuljetusväylä, mutta kylä tuskin hyötyy kauppaliikenteestä, sillä kaupungilla ei näyttäisi olevan satamaa.